OLS B

Tervetuloa joukkueemme kotisivuille!

30.8.2010

B-nuorten SM-sarja päätöksessään

Kausi on ohi ja mestari selvillä. Onnittelut mestari HJK-Liigalle, tietenkin mahtavan kauden pelanneille Tervareille sekä yhtälailla myös Pietarsaareen FF Jarolle. Mitalijoukkueet ovat selvästi mitalinsa ansainneet ja vielä niin Pietarsaaressa kuin Tervarileirissäkin ansaittu mitali oli seuroille historiallinen. Myös putoajat ovat selvinneet. Koko kauden vaikeuksissa olleet OLS ja KuPS selvisivät jo ennen päätöskierrosta ja joukkoon liittyi lopulta vielä Ilves. Nämä joukkueet jatkavat ensi vuonna divarissa, josta tilalle nousivat jo kevään SM-karsintasarjassa mukana olleet PK-35 ja TPS sekä pohjoislohkossa koko kauden hyvää työtä tehnyt GBK.

OLS oli syksyn sarjassa välillä hyvä ja välillä taas pelattiin kuin ei kuuluttaisikaan edes sarjaan. Vaikeuksissa koko kauden rypeneen joukkueen otteet olivat kuin vuoristoradassa. Tärkeintä pelaajille oli kuitenkin pelata näitä kovia otteluita koko kauden ajan, mikä oli myös joukkueemme tavoite. Keväällä kauden alkaessa toimme esille oman mestaruutemme, sarjassa säilymisen. Osittain saimme mestaruutemme, sillä kevään sarjassa säilyimme, mutta syksyllä karu totuus tuli sitten julki. Joukkueen materiaali ei kestänyt niin suurta muutosta mitä kauden aikana tapahtui. Joukkueen taaperrusta kuvaa se, että kauden aikana otteluissa esiintyi 36 pelaajaa, mutta harjoituksissa joukkueesta keskimäärin oli vain 9 pelaajaa.

Oli yllättävää, ettei SM-sarjassa pelaaminen kiinnostanut joitakin pelaajia, vaan he mieluummin jatkoivat pelaamista piirisarjassa. Kun totesimme talvella tilanteen, olimme vaikeiden päätösten edessä. Yksilöt olivat kuitenkin selvästi ne, joiden takia hommaa tehdään jopa joukkueen edestä ja tästä kärsi tänä vuonna B-nuorten joukkue. Onneksi seuran sisällä yhteistyö toimi muiden juniorijoukkueiden kanssa ja se antoi eväät edes jonkinlaiseen järkevään harjoitteluun. On kuitenkin selvää, että hajanainen harjoittelu näkyi joukkueen otteissa. Tasapainoilu yksilön ja joukkueen välillä aiheutti sen, että joukkueessamme tosiaankin pelasi jopa 36 pelaajaa. Vähimmillään ilman yhteistyötä olisimmekin harjoitelleet kolmen pelaajan voimin kesken syksyn sarjan.

Harjoitusryhmien yhdistelyssä on aina hyvät ja huonot puolet. Kaikki eivät tietenkään ole tyytyväisiä, sillä B-nuorten joukkueen harjoittelu ei vastannut B:n tasoa ja parhaimmille pelaajille ne olivatkin liian köykäisiä harjoituksia. Kun taas C-ikäisille harjoitukset olivat päinvastaisia. Samalla joidenkin pelaajien motivaatio putosi alas ja se näkyi tekemisessämme. Samoin pelaajien suuri vaihtuvuus johtui juuri tästä. Kesken syksyn sarjan pelaajia lopetti peräti kolme motivaation puuttuessa. Pienellä ringillä toimiessamme, se antoi taas mahdollisuuksia uusille C-junioreille. Samoin syksyn sarjassa loukkaantumiset sekä kova rasitus muutamilla pelaajilla kahden sarjan pelaamisesta toivat oman ongelmansa.

Pakko on myöntää, että näissä ongelmissa jatkuvasti painiessamme, myös oma motivaatio tekemiseen laski. Tämä oli toinen kausi kolmen viimeisen vuoden aikana, jolloin energiaa suuntautui aivan vääriin asioihin pelaajien vähyyden vuoksi. Eikä joukkueen kehittämisestä voinut puhua missään vaiheessa. Ehkä aivan viimeisten viikkojen aikana siihen olisi mahdollisuus ollut, mutta oma motivaatio oli jo väsymyksen myötä pudonnut liian alas ja odottelimmekin vain kauden päättymistä yrittäen pitää yllä positiivista fiilistä. Ehkäpä tästäkin on syytä vetää omat johtopäätökset ja jättää valmentaminen jatkossa muihin käsiin.

Nyt on aika kiittää pelaajia, jotka vastoinkäymisistä huolimatta jaksoivat jatkaa kauden loppuun asti. Se näkyi otteissamme viimeisissä peleissämme. Samoin on aika kiittää A-nuorten, B2-joukkueen sekä C-nuorten valmentajia, joiden kanssa yhteistyö on toiminut hyvin. On myös aika kiittää joukkueen taustaporukkaa, joiden kanssa koimme kaksi ikimuistoista vuotta niin ylä- kuin alamäkineen. Nyt on minun vuoroni jäädä telakalle 30 vuoden jälkeen ja antaa tilaa uusille halukkaille. Ainakin toistaiseksi…

Tomi Molin, valmentaja